*

AnttiRaunio

Avoin kirje kansanedustajille

Hyvät kansanedustajat,

Älkää unohtako viennin huumassa kotimarkkinoita. Luokaa Suomen palvelualalle 30 000 uutta työpaikkaa tekemällä muutama oikea päätös, sillä teillä on siihen valta ja mahdollisuus. Ajattelin ensin kirjoittaa joulupukille, sillä sen verran kuuroille korville palvelualojen toivomukset ovat tuntuneet menevän vuosien varrella, mutta olen kuitenkin aistinut, että tässä eduskunnassa on todellista asioiden muutoshalua, niin hallituspuolueiden, kuin oppositionkin riveissä.

Edustaja Pelkonen kerää parhaillaan nimiä lakialoitteeseen, jonka ansiosta voisimme lisätä merkittävästi työpaikkoja ravintola-alalle, mikäli anniskelun arvonlisäveroa laskettaisiin ruuan tasolle 14 prosenttiin. Lakialoitteen ansiosta uskon myös nykyisen kotona juomisen vähenevän ja ohjaavan alkoholinkäyttöä valvottuihin anniskeluravintoloihin. Luonnollisesti tuolloin tuotto OMALLE valtiollemme olisi kaikkein paras. Kotona nauttimisesta aiheutuu kaikkein eniten haittaa ympäristölle, kuluja yhteiskunnallemme ja yleensä erittäin vähän tai ei lainkaan verotuloja valtiolle. Kotoa löytyy myös usein Viron tuliaisten ansiosta sellainen varasto, että nauttijan kunto loppuu ennen kuin alkoholi. Tästä syystä onkin täysin tekopyhää vedota nykyisen politiikan saatavuuden rajoittamiseen. Nykyinen politiikka on tuonut viinavarastot koteihin ja sitä kautta ainoastaan lisännyt alkoholin saatavuutta monessa perheessä.

Edustaja Pelkosen aloitteen mennessä läpi ja uuden järkevän alkoholilain ansiosta meillä olisi mielestäni hyvät mahdollisuudet nostaa ravintoloissa kulutetun alkoholin osuus kokonaiskulutuksen nykyisestä 10 prosentista takaisin kaksikymmentä vuotta sitten olleeseen 20 prosenttiin. Tällöin loisimme myös yli 10 000 uutta työpaikkaa alallemme. Jos olisimme valmiina tukemaan ravintola-alaa samalla tavalla, kuin tuemme ulkomaalaista varustamotoimintaa, ravintoloissa kulutetun alkoholin osuus voisi helposti nousta eurooppalaiselle keskitasolle, 30 prosenttiin. Tuolloin loisimme jo noin 30 000 uutta työpaikkaa maahamme. Ohessa vielä hieman laskelmia asian tiimoilta:

1) Anniskelun myynnin arvo maassamme on noin 1,5 miljardia euroa vuodessa, jonka lisäksi anniskeluravintolat myyvät lisäksi 2,1 miljardilla eurolla ruokaa.

2) Alkoholista vain 10% myydään anniskelun kautta, kun vielä 20 vuotta sitten luku oli yli 20% ja monessa EU –maassa luku on nykyään 30-40%. Viimeisen kymmenen vuoden aikana käytännössä ainoastaan omatuonti on kasvanut .

3)  Jos pystyisimme palauttamaan fiksuilla päätöksillä (uusi alkoholilaki ja Jaanan lakiesitys alv:n pudottamisesta) anniskelun osuuden kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, tarkoittaisi se noin 3 miljardin euron myyntiä anniskelussa.

4)  Tämä noin 1,5 miljardin lisäys, alan keskitehoa käyttäen, tarkoittaisi suoraan arviolta yli 10 000 työpaikan lisäystä pelkästään baaritehtäviin. Luonnollisesti myös ruuan myynti varmasti nousisi alallamme, joka loisi helposti 3 000 - 5 000 uutta työpaikkaa.

5) Täytyy muistaa, että ihmisten lähtiessä liikenteeseen syntyy paljon työpaikkoja monelle muullekin alalle, kuten kuljetusalalle, pikaruokapuolelle, artisteille, majoitusliikkeille, ym. Kerrannaisvaikutukset voisivat olla jopa 1,4 miljardin euron luokkaa!

Hienointa on, että jopa maamme johtava kansanterveysjärjestö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on suhtautunut tällaiseen ehdotukseen myönteisesti. He kirjoittavat omassa Facebook -ryhmässänsä 12. marraskuuta: ”Jos ravintoloiden toimintaedellytyksiä halutaan vahvistaa alkoholin hintaa alentamalla, alkoholivero ei ole järkevä ratkaisu. Anniskelun arvolisäveron alennus sen sijaan voisi hyvinkin olla. Jos anniskelun alv laskettaisiin nykyisestä 24 prosentista ravintolaruokailun tasolle, 14 prosenttiin, vaikutus olisikin viiden euron tuopissa 50 sentin luokkaa. Ravintolahintojen suhteellinen halpeneminen voisi siirtää osan koteihin siirtyneestä juomisesta takaisin ravintoloihin, ilman että vaikutus kokonaiskulutukseen olisi välttämättä mitenkään tuhoisa – toisin kuin vastaavan alkoholiveron alennuksen.”  

Olen varma, että kotimaisten kuluttajien lisäksi tämä auttaisi meitä saamaan myös matkailualalla muita pohjoismaita kiinni vierailijamäärissä. En yritä väittää, että kiinalainen turisti valitsisi matkakohteensa 50 senttiä edullisemman tuopin vuoksi, sillä tuolloin olisimme reilusti Norjaa edellä matkailussa jo nyt, mutta matkailu kuitenkin vaatii toimivia kotimarkkinoita. Muuten emme pysty tarjoamaan riittävän tasokkaita ravintoloita tai muitakaan palveluita ulkomaalaisille vieraillemme. Alv:n laskulla pystyisimme investoimaan ja kehittämään palveluidemme tasoa, jolloin pystyisimme entistä paremmin kilpailemaan matkailijoista.

Tässä tapauksessa on täysin varmaa, että arvonlisäveroa laskemalla pystymme itse asiassa nostamaan valtion tuloja ja ennen kaikkea luomaan niitä kipeästi tarvittavia työpaikkoja palvelualalle, joka työllistää jo nyt paljon nuoria. Tehkää vuodesta 2016 vuosi, joka muistetaan palvelualallamme käänteentekevänä vuotena, jolloin Suomi otti lopullisen askeleen kohti Eurooppaa myös ravintola-alalla!

Elämysrikasta uutta vuotta!

Antti Raunio

Ravintoloitsija

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mitä jos vastaava veronalennus kohdistettaisiin suoraan työn sivukuluihin? Sama vaikutus mutta vain ne jotka maksavat lailliset velvoitteensa asiallisesti, hyötyvät? Samalla suitsittaisiin ohimennen harmaata taloutta.

Käyttäjän AnttiRaunio kuva
Antti Raunio

Mielestäni palvelualan sivukuluja tulisi myös alentaa. Esimerkiksi sunnuntai työt voisivat olla kokonaan ilman sivukuluja. Kruunu saisi silti mukavat tulot tuplapalkkojen ansituloverotuksesta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä Joulupukille kirjoittaminen olisi mennyt ehkä paremmin perille, kuin tälle tonttujoukolle kirjoittaminen.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Itse kohdistaisin molempiin. Kyllä ravintola-ala kaipaa täsmäiskua mutta työn sivukustannukset ovat paras kohde, jos halutaan työllisyyttä. Hauskaa olla Pekan kanssa samoilla linjoilla jostakin asiasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tuskin enää on mahdollista palata aikoihin kun seurusteltiin anniskeluravintoloissa. Niissä taitaa nykyisin istuskella lähinnä vanhat juopot. Nykyisin seurustellaan netin kautta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ehei!

Nykyisen kokkireseptibuumin vallitessa gourmet ravintoloiden taso ja sen mukanaan tuoma nuatittavuus on noussut ääreisiin äärettömiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Totta, mutta se ei ole mikään jokapäiväinen kansanhuvi.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Esimerkiksi Helsingin Kalliossa seurustellaan anniskeluravintoloissa varsin ahkerasti edelleen. Siellä resepti toimii, koska alue on Suomen mittakaavassa erittäin tiiviisti rakennettua, minkä seurauksena myyntivolyymit ovat verrattain suuria, minkä seurauksena hinnoissa ei ole niin paljon korotuspaineita. Se on vaan harmi, että Suomessa tai edes Helsingissä ei ole oikein mitään muita riittävän urbaaneja alueita, joissa voitaisiin näin toimia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En ole aikoihin käynyt Kallion kapakassa, joten en tiedä ketkä siellä seurustelevat. Kaikki eivät viihdy "riittävän urbaanissa" ympäristössä, enkä ole varma, että nykyisin muodissa oleva tiivistysrakentaminen lisää kapakoissa seurustelua.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Siinä mielessä varmaan totta, että lähiöiden ankeudesta on vaan pakko päästä joskus ihmisten ilmoille, mutta kyllähän todennäköisyys palveluiden käyttämiselle kasvaa sitä myötä, mitä lähempänä ne kotiovea ovat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Täällä Tampereella on kaljakuppiloita joka lähiössä.
Monet käyttävät ravitsemuspalveluita vain kun ovat kaukana kodistaan.
Minä asun lähiössä jossa on paljon mahdollisuuksia virkistyä luonnossa.
Tiivistysrakentaminen etenee kovaa kyytiä ja ankeus lisääntyy, mutta vielä ei olle kaikki viihtyisyys menetetty.

Toimituksen poiminnat