*

AnttiRaunio

THL:n mielenkiintoinen otsikointi romuttaa tutkimuksen puolueettomuuden

”Puolueeton” THL uutisoi tänään suuresti mm. sosiaalisessa mediassa: ”Kansa ei toivo väljempää alkoholipolitiikkaa”. Uutisointi liittyi juuri valmistuneeseen väestön alkoholipoliittisia mielipiteitä mittaavaan mielipidetiedusteluun. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Alkon toimeksiannosta. Luettuani tutkimustulokset totuudenmukaisempi otsikko olisi mielestäni: ”Ainoastaan 10% suomalaisista haluaisi tiukentaa nykyistä alkoholipolitiikkaa. Tämä on vähemmän kuin koskaan ennen, sitten vuoden 1995”.

Valitettavasti en löytänyt tutkimusta kokonaisuudessaan, mutta luonnollisesti tämä otsikointi laittaa epäilemään koko tutkimuksen puolueettomuutta ja mm. sitä kuinka kysymysasettelu on tehty? Kysymysasettelulla saadaan aikaiseksi juuri sellainen tulos kuin halutaan. Myös mm. lehtien tekemät laajemmat kyselyt ja niiden tulokset laittaa epäilemään tämän kyseisen tutkimuksen tuloksia. Osassa niistä lähes 90% suomalaisista ovat halunneet liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa.

Näyttääkin siltä, että useat veronmaksajien kustantamat tahot ovat alkaneet lobbaamaan tiukennuksien puolesta kyseenalaisilla tutkimuksilla ja niiden uutisoinneilla näin uuden alkoholilain valmistelun alla. Luin juuri suurin otsikoin myös toisesta THL:n tiedotteesta, että matkustajatuonti olisi laskenut viime vuonna 4% edellisvuoden luvuista. Hieno uutinen monella tavalla, jos se myös pitäisi varmasti paikkansa ja prosenttiluku olisi 40. Täytyy muistaa, että maassamme oli aikoinaan tilanne, jolloin matkustajatuonti oli ainoastaan 10% kokonaiskulutuksesta ja ravintoloissa myydyn alkoholin osuus yli 20%. Vielä tuon 4% laskunkin jälkeen matkustajatuonti edustaa yli 20% kokonaiskulutuksesta ja ravintoloiden osuus on ainoastaan 10% luokkaa. Valitettavasti tämä 4% lasku mahtuu varmasti myös tämän kyselytutkimuksen virhemarginaalin piiriin. Vielä kun muistaa usean tahon irtisanoutuneen tuosta matkustajatuontikyselystä vuosia sitten juuri sen epäluetettavuuden johdosta, niin tulos on vieläkin epävarmempi.  

On erittäin pelottavaa, että päättäjille luotettavaa taustatietoa päätöksiä varten tuottavilla laitoksilla/viranomaisilla on selkeästi omia agendoja ja päämääriä. Tästä syystä kehtaankin ehdottaa koko THL:n lopettamista turhan haittatiedon laitoksena, jonka ns. tutkimusten johdosta päättäjämme ovat tehneet useaan otteeseen virheellisiä päätöksiä alkoholipolitiikassa. Mielestäni paljon parempaan lopputulokseen pääsisimme, jos ohjaisimme THL:n budjetin puolueettomille yliopistoille tutkimuksia varten. Samalla yliopistomme saisivat tutkimustyöhön kipeästi tarvitsemiaan varoja.

Toivon, että median edustajat suhtautuvat hyvin kriittisesti kaikkiin lausuntoihin ja tutkimuksiin uuden alkoholilain valmistelun alla. Vielä enemmän toivon, että kansanedustajamme suhtautuisivat kerrankin varauksella heille annettavaan tietoon. Mielestäni tietyissä tapauksissa kansanedustajiemme tulisi asettaa jopa virkavastuuseen väärää tutkimustietoa heille syöttävät tahot.

Onneksi nykyisestä eduskunnasta löytyy yli puoluerajojen näihin tutkimuksiin kriittisesti suhtautuvia edustajia. Olenkin varma, että tällä kertaa tolkku voittaa ensimmäistä kertaa myös Arkadianmäellä ja saamme mahdollisesti jo vuonna 2017 voimaan astuvan uuden alkoholilain, joka purkaa turhaa sääntelyä ja ohjaa kulutusta eurooppalaiseen suuntaan, jolla lisättäisiin työllisyyttä, verotuloja, matkailua ja ennen kaikkea yksilön oikeuksia holhoamisen sijaan. Tuolloin myös alkoholin aiheuttamat haitat voisivat vähentyä ja valtiollamme olisi myös varaa niiden hoitamiseen jatkossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Reijo Jokela

THL käyttää muistaakseni laskelmissaan määrittelee alkoholikuoleman hinnaksi miljoona euroa. Sama on kustannus jonka yksi alkoholisti aiheuttaa eläessään. Eli kun alkoholisti kuolee, niin hänen koulutuksensa ja ne verot jotka hän olisi tulevaisuudessa maksanut jos ei olisi alkoholisoitunut lasketaan menoksi, mutta tulevaisuuden kustannusten säästöä ei lasketa mihinkään.
Lisäksi alkoholikuoleman määritteleminen on lähinnä jo vitsi.
Alkoholihaittojen pohjana siis ovat täydellisen mielikuvitukseen perustuvat laskelmat joita ohjaa fundamentalistikristityt arvot.
Alkoholiasioissa THL on kyllä "MV-tasoa".

Pia Mäkelä

Hyvä Antti Raunio,

vastauksena joihinkin ihmettelyihisi ja epäilyihisi. Lisätietoja kyselystä, mm. esitetyistä kysymyksistä, löytyy täältä: https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riip.... Osa kysymyksistä on esitetty samassa muodossa jo vuodesta 1984 tai jopa sitä ennen, joten vertailukelpoisten trenditietojen saamiseksi yritämme olla muuttamatta muotoiluja. Itse uutisessa mukana olleessa kuviossa on monta ryhmää, eroa, muutosta ja aikavertailumahdollisuutta, ja jokaisella lukijalla on mahdollisuus tehdä oma tulkintansa siitä, mikä hänestä on tärkeä ero tai muutos.

Otsikkoon on kuitenkin mahdollisuus nostaa vain yksi asia. Meidän muotoilumme tehtiin suhteessa vallitsevaan keskusteluilmapiiriin, josta on syntynyt (virheellisesti) sellainen kuva, että ”kaikki” puoltavat alkoholipolitiikan lieventämistä. Pääuutinen suhteessa tähän on, että kun kysytään edustavalta väestöotokselta eikä vain niiltä, jotka aktiivisesti itseään asiassa ilmaisevat (joita lehtien kyselyt tavoittavat – jotka eivät siis ole edustava otos suomalaisten mielipiteistä), kuva muuttuu ja vain 35%, eikä siis enemmistö, on sitä mieltä (tällä yhdellä kysymyksellä kysyttynä) että alkoholipolitiikkaa pitäisi väljentää. Tätä yritimme otsikolla tavoittaa. Voi olla että jos olisimme pitkään istuneet jossakin työryhmässä ja hieroneet muotoiluja, olisimme löytäneet paremman, mutta tätä esitettyä taustaa vasten emme itse osaa pitää otsikkoa vääristelevänä. Joka tapauksessa jutussa annettiin lukijalle välineitä itse tulkita lukuja ja kuvia, mikä on tärkeää suhteessa objektiiviseen tiedonvälitykseen.

Matkustajatuontitiedotteesta, jonka mukaan matkustajatuonnin arvioitiin 'viranomaiskyselyssä' vähentyneen viime vuonna 4% edellisvuoteen verrattuna: elinkeinotoimijoiden TAKilla teettämä tutkimus arvioi vähenemisen määräksi 13%, mistä ei toki pidetty erityisempää meteliä. Ylipäätään tässä TAKin tutkimuksessa päädyttiin maahantuonnin kokonaismäärän osalta hyvin lähelle sitä nykyisin viranomaistahojen maksamaa tiedonkeruuta, jossa elinkeinotoimijat aiemmin olivat mukana mutta josta irrottautuivat tehdäkseen omansa. Kaikkineen kyselytutkimuksiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, mutta mitään sen kummempaa epäluotettavuutta ei tuossa viranomaistahojen tiedonkeruussa ole osoitettu olevan.

Ystävällisin terveisin,
Pia Mäkelä,
erikoistutkija ja yksikön päällikkö, THL

Toimituksen poiminnat