*

AnttiRaunio

Ravintoloiden alkoholin alv:n lasku olisi investointi hyvinvointiin

Olen kuullut useasta eri lähteestä, että pitkäaikainen unelmani ravintoloissa myytävän alkoholin arvonlisäveron laskemisesta ruoan tasolle alkaa saamaan kannatusta muiltakin, kuin edustaja Pelkoselta (Kok.), joka on jo vuosia ajanut tätä tolkullista asiaa. Itseasiassa kaikissa hallituspuolueiden (Kok., Kesk. & PS) eduskuntaryhmissä asialle alkaa löytymään sen verran tukea, ettei se ole enää edes vain yhden ihmisen unelma. Tämä olisi myös uudistus, jota ei vastustettaisi edes oppositiossa ja jolle sosiaalisessa mediassa jopa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on näyttänyt vihreää valoa.

Ravintola-ala on juuri se ala, joka on kaikkein eniten kärsinyt maamme poukkoilevasta alkoholipolitiikasta (kts. http://www.libera.fi/blogi/holhouksen-hirsipuu/). Luonnollisesti myös meillä ravintoloitsijoilla on peiliin katsomista siinä, että ravintoloissa kulutettavan alkoholin määrä maamme kokonaiskulutuksesta viimeisen 20 vuoden aikana on vähentynyt reilusta paristakymmenestä prosentista kymmeneen prosenttiin, kun vastaavasti omatuonnin (=Virosta ostetun) osuus on noussut kymmenellä prosentilla, jo reiluun kahteenkymmeneen prosenttiin. Silti väitän, että merkittävässä osassa ovat tässä muutoksessa olleet nimenomaan huonot poliittiset päätökset. Tässäkin asiassa me ravintoloitsijat voimme tietenkin katsoa peiliin ja todeta, ettemme olleet tehneet tarpeeksi edunvalvontaa, kun annoimme politikkojen kieltää mm. happy hour-markkinoinnin ja nostaa alkoholiveroa mielin määrin useamman vuoden aikana! Emme myöskään haastaneet riittävän kuuluvasti epäluotettavina pitämiämme Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) matkustajatuontitilastoja ja muuta terveyspropagandaa, joka väistämättä vaikutti poliitikkojen päätöksentekoon.

Minua neuvottiin aikoinaan, jopa omassa edunvalvontajärjestössämme, unohtamaan haaveet alkoholin matalammasta alv:sta ravintoloissa. Virkamiesten kanssa jutellessani, myös he ilmoittivat tuollaisen ajatuksen olevan poliittisesti utopistinen, vaikka sillä voisikin olla kansantaloudellisia perusteita. Myönnän, että tuolloin myös kansan syvät rivit olisivat voineet olla ajatuksiani vastaan, sillä tuolloin enemmistö kansasta vielä halusi tiukentaa alkoholipolitiikkaa, muuallakin kuin THL:n tutkimustuloksissa. Onneksi asenteet ovat muuttuneet ja enemmistö suomalaisista tukee liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, vaikka vielä THL:n otsikoinnit saattavat virheellisesti antaa ymmärtää muuta. Myös edunvaltajärjestömme on terävöittänyt toimintaa ja taistelee nyt tosissaan uusien työpaikkojen puolesta alallemme, pyrkien alentamaan anniskelun alv:ta ja jopa poistamaan uudesta alkoholilaista happy hour -markkinointirajoitukset.

Näen ravintoloissa myytävän alkoholin alv:n laskun paljon suurempana asiana, kuin pelkkänä matemaattisena yhtälönä, jossa valtiolta lähtee arvonlisäverotuloja, jotka sitten laskelmien tekijöistä, tai paremminkin tilaajista riippuen, osittain tai kokonaan, korvautuvat tuloveroilla, kasvavilla yhteisöveroilla, pienemmillä työttömyyskustannuksilla, nousevilla alkoholiverotuloilla, ym. Tiedän kuitenkin, että se loisi uskoa alamme tulevaisuuteen ja sitä kautta avaisi investointihanoja, jotka puolestaan näkyisivät uusina työpaikkoina, jotka työllistäisivät enimmäkseen alle 25-vuotiaita työttömiä, joita maastamme löytyy jo lähes 50 000!

Uskon, että tämän myötä pystyisimme myös kehittämään kotimaisia matkailualan palveluita sellaiselle tasolle, että ne kelpaisivat ja jopa houkuttelisivat ihmisiä ympäri maailman käyttämään alamme palveluita juuri täällä Suomessa. Emme pysty luomaan riittävän tasokkaita palveluita pelkästään turisteille, siihen tarvitaan myös toimivat kotimarkkinat. Meidän pitää pystyä houkuttelemaan myös suomalaiset kodeistansa ravintoloihin muulloinkin, kuin perjantaisin ja lauantaisin. Tähän auttaisi varmasti viinien ja oluiden edullisemmat hinnat. Tosin tämänkin blogin kommenttikenttä tulee todennäköisesti täyttymään sen suuntaisista kommenteista, että veroale valuisi vain meidän ahneiden ravintoloitsijoiden taskuun, tai 50 sentin alennus tuoppiin ei ole vielä riittävän tuntuva!

En kuitenkaan usko, että alkoholiongelmia maassamme tullaan ratkaisemaan nykyistä holhouspolitiikkaa kiristämällä, tai sitä jatkamalla. Meillä on 1800 -luvulta lähtien harjoitettu tätä ja kuitenkin monessa muussa huomattavasti liberaalimmassa EU-maassa alkoholia käytetään olennaisesti vähemmän ja varsinkin sen nauttiminen jakaantuu useammalle päivälle kotimaisen viikonloppukäytön sijaan. Ymmärtääkseni kieltolakia harjoittavasta Iranista löytyykin eniten alkoholisteja ja huumeiden ongelmakäyttäjiä, kuin mistään muualta maailmasta. Uskon vahvasti, että alkoholiongelmia voitaisiin hoitaa ja vähentää luomalla maahamme työpaikkoja, joita esimerkiksi juuri ravintoloissa myytävän alkoholin alv:n lasku loisi! Väitän, että työttömyys on yksi maamme suurimmista yksittäisistä taustatekijöistä alkoholismissa.

Pettymyksekseni olen kuullut, että vieläkin löytyy tahoja, jotka ovat valmiita antamaan marginaalisia helpotuksia ravintoloille, kuten kahden annoksen myyntioikeiden, mutta ovat samaan aikaan lisäämässä mm. mainonnanrajoituksia. Vaikka tämä ei sinänsä enää vaikuta ravintola-alaamme, koska päättäjät suuressa viisaudessaan veivät meiltä keinot markkinoida jo 2008, niin vastustan tällaista henkeen ja vereen! Olen valmiina jatkamaan mieluummin nykyisillä säännöksillä, kuin hiljaa suostumaan tällaisiin lehmänkauppoihin ja tuhoamaan lisää työpaikkoja maastamme uusilla järjettömillä rajoituksilla. Tällaiset uudet rajoitukset markkinoinnissa auttaisivat vain ulkomaisia brändejä ja ennen kaikkea, valitettavasti tuhoaisi lisää kotimaisia työpaikkoja, niin panimo- ja alkoholivalmistuksesta kuin maataloudesta ja kuljetusalaltakin. Pahimmillaan nämä uudet rajoitukset lisäisivät siis ainoastaan alkoholismia maassamme.

Arvonlisäveron laskua vastustavat huomauttavat, ettei se käy, varsinkaan nyt, kun kaikesta muusta pitää samaan aikaan leikata. Yritysmaailmassakin tiukissa tilanteissa sorrutaan usein leikkaamaan vääristä paikoista, kuten myynnistä ja markkinoinnista, kun juuri niihin pitäisi huonoina aikoina panostaa. Tässä pätee sama yhtälö. Tällä veronlaskulla valtio investoisi palvelualaan, jolloin muut verotulot nousisivat ja loisimme niitä kipeästi kaivattuja työpaikkoja. Investoinnilla on varmasti valtiolle parempi sijoitetun pääoman tuotto, kuin esimerkiksi tehdyllä Tavivaara-sijoituksella. Lupaan meidän yhtiömme luovan nuorille 500 uutta työpaikkaa ravintola-alalle seuraavan 3 vuoden aikana, mikäli hallituksesta löytyy rohkeutta sijoittaa palvelualan työpaikkoihin alentamalla anniskelun alv:ta, sekä purkaa alaltamme turhaa byrokratiaa, vaarantamatta kotimaisen panimo- ja alkoholiteollisuuden työpaikkoja kiristämällä tarpeettomasti esimerkiksi mainonnan järjettömiä sääntöjä entisestään!

 ‪#‎ALV14‬‪ #‎lisäätyöpaikkoja‬ ‪#‎sijoitusloistavallaroilla‬

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Kai Wiik

Alv on Suomessa varmasti kautta linjan liian korkea, mutta epäilen ettei alkoholin alvn lasku saa aikaiseksi mitään dramaattista kysynnän kasvua ravintoloiden alkoholissa. Jos Suomessa maksaa 0,33 litran olutpullo ravintolassa 6€sta ylöspäin ja Saksassa 2,50€, niin hieman muitakin korjausliikkeitä tarvitaan ennenkuin uusia ihmisiä saadaan paikalle houkutelluksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Edelleen olisi parempi laskea kaiken muunkin tuotannon verotusta eikä kikkailla yhden alan veroilla. Esimerkiksi teollisuustuotannostamme on kadonnut 2008 jälkeen liki neljännes.

Eli jätetään alvit mieluummin ennalleen ja lasketaan työn sivukuluja sekä tuloveroja. Pelkästään ravintoloiden toimintaedellytysten parantamisen varaan ei kuitenkaan talouskasvua voi rakentaa. Työn sivukulujen leikkaus auttaisi kuitenkin sielläkin.

Myös vuorolisäjärjestelmää olisi syytä ehkä hiukan keventää.

Käyttäjän SimoHyytinen kuva
Simo Hyytinen

"Tosin tämänkin blogin kommenttikenttä tulee todennäköisesti täyttymään sen suuntaisista kommenteista, että veroale valuisi vain meidän ahneiden ravintoloitsijoiden taskuun, tai 50 sentin alennus tuoppiin ei ole vielä riittävän tuntuva!"

No tästä on hyvässä muistissa se miten kävi partureille ja kampaamoille alvin laskun jälkeen. Ei siirtynyt kuluttajahintoihin vaan alkoi kitinä, että aiemmin oli niin pienet katteet. Miksi nyt kävisi toisin?

Itselle ja kaveripiirille loppu ravintoloissa käynti tupakointikieltoon. Nyt safkat ja juomat kaupasta ja vietetään kiva koti-ilta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kyllä Suomen pidettävä kiinni omasta linjastaan ja nostettava reilusti verojaan. Palvelut maksavat ja kansa rakastaa veroja.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Suurin este tässä taitaa olla puoluepoliittiset voimasuhteet. Volyymistä riippuvaisten ravintoloiden pystyssä pitäminen ei Suomessa juuri kannata kuin suurimmissa aluekeskuksissa. Niinpä Kepu-Suomessa on intressejä pitää ravintoloiden alv korkealla, koska ainoat paikalliset ravintolat ovat ABC-ketjun huoltamoiden yhteydessä, siinä missä kaupunkien runsas ravintolatarjonta valuu veroina kepulaiskuntiin valtionosuuden tasauksien muodossa.

Historia osoittaa, että myös takavuosien alkoholipoliittiset möhläykset ovat pääosin kepulaisten aikaansaannoksia. Ensimmäinen virhe oli se, että Vanhasen I hallituksen veroalet vuonna 2004 kohdistettiin etenkin väkeviin. Tämä on ymmärrettävää, koska maaseudulla ei kannata kanniskella painavia kaljalaatikoita hirvimetsälle, ja juomakulttuuriin kuuluu edelleen se, että pirtin pöydänjalan viereen tai eteisessä nököttävään kumisaappaaseen piilotetaan kossupullo. Luonnollista jatkumoa tälle oli sitten se, että kepulainen Hyssälä hyssälöi Vanhasen II hallituksen aikana suuren osan nykyisistä alkoholipoliittisista epäkohdista voimaan.

Toimituksen poiminnat