AnttiRaunio

Investointi pohjolan johtavaksi matkailumaaksi

18 vuotta sitten, aloittaessani työskentelemään ravintola-alalla, käytettiin alkoholin kokonaiskulutuksesta yli 20% ravintoloissa. Nyt, 18 vuotta myöhemmin, ravintoloiden osuus kokonaiskulutuksesta on enää 10%. MaRan mukaan alaltamme on kadonnut tuon muutoksen johdosta noin 15 000 työpaikkaa. Uuden alkoholilain myötä nyt voimaan tulleet uudistukset ovat tervetulleita pieniä askelia oikeaan suuntaan myös ravintola-alalle. Niillä ei kuitenkaan vielä tehdä ihmeitä, saati palauteta suurempaa osaa alkoholinkulutuksesta takaisin valvottuihin anniskeluravintoloihin.

Ravintola-ala ei vastustanut kaupassa myytävien alkoholijuomien rajoitusten purkua. Mielestäni ravintola-ala toimi siinä fiksusti, eikä ottanut tyypillistä suomalaista kantaa asiaan: ”Jos ei me saada jotakin, niin ei noidenkaan pitäisi saada”. Toivon kuitenkin, että nyt myös ravintola-ala saisi jotakin konkreettista tukea, minkä avulla pystyisimme investoimaan ja kehittämään uusia palvelualan työpaikkoja. Mielestäni tehokkain tapa olisi laskea alkoholin arvonlisävero ravintoloissa ruuan tasolle.

Vielä 10 vuotta sitten vaatiessani arvonlisäveron laskua, sitä pidettiin utopistisena ideana. Viime vuonna tuo utopia oli jo sen verran muuttunut realismiksi, että valtiovarainministeriö teki jo laskelmia asian tiimoilta. Laskelmissa todettiin, että arvonlisäveron lasku ravintoloissa myytävän alkoholin osalta aiheuttaisi noin 130 miljoonan euron loven valtion kassassa. Äkkiseltään se kuulostaa kamalan suurelta summalta, mutta esimerkiksi yritystukiin verrattuna se on vain muutaman prosentin luokkaa. Itseasiassa tuo laskennallinen 130 miljoonaa on saman verran kuin viihderisteilyalukset saavat tukia valtiolta vuodessa. En kuitenkaan vaadi tukia keneltäkään pois, haluan vain ja ainoastaan parantaa oman alamme kilpailukykyä ja ennen kaikkea luoda sellaisen toimintaympäristön, jossa pystymme luomaan alastamme yhden maailman parhaista.  

Ohessa 4 syytä, joiden vuoksi tulen taistelemaan tämän veronalennuksen puolesta tulevat vuodet yhtä aktiivisesti kuin taistelin viimeiset 9 vuotta nyt toteutuneiden vapaampien aukioloaikojen puolesta:

  1. Todelliset kustannukset valtiolle kyseisen veron alentamisesta tulisivat olemaan merkittävästi pienemmät kuin tuo noin 130 miljoonaa. Alkoholin arvonlisäveron alentaminen tulisi luomaan alalle kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, jotka taas toisivat valtiolle uusia verotuloja ja vähentäisivät työttömyyden hoitokuluja.
  2. Valitettavasti, korkeiden asumiskulujen vuoksi, kuluttajilla ei juurikaan ole varaa käydä ravintoloissa nauttimassa vapaa-ajastansa. Hintojen alentaminen lisäisi varmasti suomalaisten käyntiä ravintoloissa, mikä puolestaan parantaisi ravintoloiden käyttöastetta ja sitä kautta käyttökatetta. Nykyinen noin 2% keskimääräinen käyttökate ravintolalla ei valitettavasti riitä, sillä alalla joudutaan myös investoimaan paljon.
  3. Meidän on turha haaveilla, että maamme nousisi Pohjoismaiden johtavaksi matkailumaaksi ilman toimivia ravintola-alan sisämarkkinoita. Muut Pohjoismaat tulevat jatkossakin olemaan valovuosia edellä matkailussa, ellemme pysty aktivoimaan suomalaisia käyttämään kotimaisia palveluita. Ravintoloita ei voi kehittää ja niihin investoida pelkästään ulkomaalaisia turisteja varten. Matkailuala tuottaa jo nyt yli 4 miljardin vientituloja vastaavan summan. Mahdollisuuksia olisi kuitenkin merkittävästi suurempiin tuloihin hyvin lyhyellä aikavälillä, mikäli poliitikkojen tuki palvelualoille olisi muutakin kuin sanahelinää. Oman näkemykseni mukaan, oikeilla toimenpiteillä, summa olisi jopa triplattavissa seuraavan 10 vuoden aikana, jolloin matkailu olisi komeasti maamme suurin vientiala! 
  4. On lähes kaikkien intressi (pl. kotisohvia myyvien tahojen), että alkoholin kokonaiskulutuksesta mahdollisimman suuri osa kulutetaan ravintoloissa. Nyt olemme tässä mielessä yksi vanhoista Itä-Euroopan maista, sillä lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa ravintoloiden osuus kokonaiskulutuksesta on pitkälti yli 20%. Kaikkien tutkimusten mukaan Länsi-Eurooppalaisessa mallissa haitat ovat pienemmät ja valtio tienaa enemmän kuin niissä maissa, joissa kulutus ravintoloissa on alle 20%. Irlannissa ravintoloiden osuus kokonaiskulutuksesta on yli 40%.

Lähes kaikki puolueet ovat olleet suopeita arvonlisäveron laskulle. Myös osa terveysjärjestöistä ovat tällaista tolkullista uudistusta kannattaneet. Minulle jopa ehdotettiin tuolta järjestöpuolelta, että jos ravintola-ala asettuisi vastustamaan kauppojen alkoholiprosenttirajan nostoa,  he tukisivat julkisemmin anniskellun alkoholin arvonlisäveron laskua. Luonnollisesti tuollaiset lehmänkaupat eivät kiinnostaneet. Useat puoluejohtajat ovat jo ehtineet useampaan otteeseen lupailemaan ravintola-alalle tällaista tolkullista uudistusta. Jostain syystä nämä lupaukset ovat kuitenkin päässeet budjettiriihissä unohtumaan. Lupaan taistella seuraavat vuodet täysillä tämän tolkullisen uudistuksen puolesta. Lupaan jälleen kerran, etten laita näppäimistöäni tuppeen ennen kuin järki voittaa myös tässä asiassa ja pääsemme luomaan maahamme uusia työpaikkoja ja nostamaan myös ravintola-alan Pohjoismaiden parhaimmistoon!

P.s. Tässä asiassa minulla on luonnollisesti ravintoloitsijan oma lehmä ojassa ja ajan häikäilemättä myös omia etujani kuten kunnon kapitalistin kuuluukin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän kahkonh kuva
Heikki Kähkönen

Tulevaisuuden Suomen kansantalous perustuu palveluiden tuottamiseen. Sellunkeitto ja laivojen rakentaminen antavat Suomen elinkeinoelämälle tarpeellista sivustatukea, mutta palvelut tulevat olemaan työllisyyden näkökulmasta perusta hyvinvoinnille.

Eduskunnassa ja hallituksen sisällä käytiin viime vuonna ansaittua keskustelua kaikkien ravintolapalvelujen (so. alkoholijuomien) arvonlisäveron laskemisesta, mutta tosipaikan tullessa alvin laskemista kannattaneet kansanedustajat ja ministerit pitivät kuitenkin visusti suunsa supussa.

Eduskunta kävi 15.11. yli seitsemän tuntia keskustelua oppositioryhmien vaihtoehtobudjeteista. Sekä hallitus että oppositiopuolueet eivät tarjonneet matkailu- ja ravitsemusaloille minkäänlaisia porkkanoita työllisyyden ja elinkeinotoiminnan parantamiseksi. Yksikään kansanedustaja ei ottanut ravintola-alvia puheeksi eduskunnan istuntosalissa.

Kirjoitin reilut puoli vuotta sitten (Viisi Tähteä 30.8.2017), että suurin muutos suomalaisessa alkoholikulttuurissa 2000-luvulla ei ole suinkaan ollut asenteiden muutos ja ns. eurooppalaisten juomatapojen rantautuminen Suomeen, vaan juomien nauttimisen siirtyminen kapakoista kotisohville.

Ravintoloissa myytävien alkoholijuomien arvonlisäveron laskeminen ruoan kanssa samalle tasolle eli 24:stä 14 prosenttiin on vähimmäistavoite, jotta juomamyynnin syöksykierre ravintoloissa vihdoin pysähtyisi ja alalla säilyisivät edes nykyiset työpaikat.

Ravintolaruoan arvonlisävero laski 14 prosenttiin vuonna 2010. Sinänsä on paradoksaalista, että ravintola-alan edunvalvoja MaRa ei ottanut alkoholijuomia tuolloin mukaan omiin alvin laskemistavoitteisiinsa "neuvottelutaktisista syistä". Puolivaloilla ajaminen riitti MaRalle, mistä jäsenistössä liiton napamiehiä ei juurikaan kiitelty, koska paljon enemmän kuin pelkkä ruoan alvin laskeminen olisi ollut tuolloin ollut tarjolla.

Eduskuntavaalit käydään 13 kuukauden kuluttua. Puolueet lyövät lukkoon vaalitavoitteensa ja -ohjelmansa kesän kokouksissaan. Ehdokasasettelua puuhataan jo nyt. Kansanedustajat ovat ahkeria ravintolapalvelujen käyttäjiä. Kuinka paljon toimialalla on myös tulevien ehdokkaiden joukossa ystäviä, sen varmistamisen aika on jo käsillä.

Lue myös:
Ravintola-anniskelun arvonlisäveron laskeminen vähimmäistavoite (Viisi Tähteä 30.8.2017)
http://viisitahtea.com/blogit/kantapoydassa/ravint...

Eduskuntakeskustelu paljasti: Ravintola-alkoholin arvonlisäveron alentaminen ei ole tavoitteena (Viisi Tähteä 16.11.2017)
http://viisitahtea.com/blogit/kantapoydassa/ravint...

Toimituksen poiminnat